{"id":4290,"date":"2024-01-19T09:00:43","date_gmt":"2024-01-19T07:00:43","guid":{"rendered":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/?p=4290"},"modified":"2024-01-19T09:28:57","modified_gmt":"2024-01-19T07:28:57","slug":"puhe-nuori-ala-elaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/2023-2024\/puhe-nuori-ala-elaa\/","title":{"rendered":"Puhe: Nuori, ala el\u00e4\u00e4!"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n<\/svg>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

2023-2024<\/h3>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Puhe: Nuori, ala el\u00e4\u00e4!<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Lehtijuttujen lis\u00e4ksi toimittajamme puurtavat tietysti my\u00f6s muiden \u00e4idinkielen opintojen parissa. Tyllil\u00e4inen julkaisee vuorovaikutukseen keskittyv\u00e4ll\u00e4 \u00c4I07-kurssilla syntyneit\u00e4 puheita tekstimuodossa.<\/span><\/p>

Ensimm\u00e4inen puhe on suunnattu jokaiselle lukiolaiselle ja kaikille niille, joiden eteen el\u00e4m\u00e4 tuo pian suuria valintoja. Se on muistutus ottaa ohjat omiin k\u00e4siins\u00e4 ja luoda oma tapansa olla t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.\u00a0

<\/span>Nuori, ala el\u00e4\u00e4!

<\/span><\/strong>Jokainen meist\u00e4 suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kasvateista on viett\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4n vuotta peruskoulussa. T\u00e4m\u00e4 aika on ollut suunnattoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehityksellemme, eik\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olisi aavistustakaan, miten p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 opiskeluissamme, saati muussa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, ilman saamiamme oppeja. V\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin sopivaa my\u00f6s kyseenalaistaa peruskoulun mieliimme juurruttamia ajattelumalleja. Hy\u00f6dyllisten taitojen ohella kaikkein syvimm\u00e4lle tajuntaamme on nimitt\u00e4in iskostettu k\u00e4sky: kulkekaahan kiltisti jonossa opettajan per\u00e4ss\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>

Olemme oppineet, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy menn\u00e4 juuri tietylle tunnille, tehd\u00e4 tietyt asiat tietyss\u00e4 ajassa. Ellemme ole niit\u00e4 tehneet, joku muu on varmasti huolehtinut, ett\u00e4 saamme velvollisuutemme suoritetuksi. On toki yhteiskunnan toimivuuden kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 kansalaiset noudattavat kuuliaisesti s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, mutta sokea tottelevaisuus ja taipuminen muiden per\u00e4ss\u00e4 kulkemiseen heijastuvat helposti koko ajatteluumme, sinnekin, miss\u00e4 niiden ei tarvitsisi vaikuttaa. Me kun olemme oppineet olemaan kyseenalaistamatta ulkopuolelta tarjottuja ohjeita siit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla. Olemme suorittaneet luokan toisensa j\u00e4lkeen ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kaavan mukaisesti ja edenneet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme virran mukana soljuen ja kummempia miettim\u00e4tt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>

Kotona minua on kuitenkin aina kehotettu ajattelemaan omilla aivoillani, eik\u00e4 astumaan muiden valmiiksi tallaamalle polulle, jos se ei ole tuntunut juuri minulle oikealta ratkaisulta. Viime aikoina t\u00e4m\u00e4 ajatus on saanut entist\u00e4 konkreettisempia ulottuvuuksia, kun kasvaessani huomaan vastaan tulevan jatkuvasti uusia vapauksia toteuttaa itse\u00e4ni. Lukiossa ollessani selkeneekin koko ajan se tosiasia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 todella on minun oma el\u00e4m\u00e4ni, ja on suurelta osin itsest\u00e4ni kiinni, millaisena sen haluan el\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>

Kerron nyt muutaman esimerkin siit\u00e4, mit\u00e4 olen viimeisen vuoden aikana saavuttanut olemalla oma-aloitteinen ja tarttumalla vastaan tulleisiin tilaisuuksiin, joita onkin ilmaantunut lukuisin m\u00e4\u00e4rin heti raotettuani silmi\u00e4ni niille.<\/span><\/p>

Olen p\u00e4\u00e4ssyt matkustamaan enemm\u00e4n kuin koskaan ennen sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla, niin koulumme kuin Suomen Lukiolaisten Liitonkin puolesta. Olen p\u00e4\u00e4ssyt y\u00f6pym\u00e4\u00e4n mukavissa hotelleissa ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n herkullisia ruokia ravintoloissa jopa aivan ilmaiseksi. Olen p\u00e4\u00e4ssyt vierailukierroksille esimerkiksi Euroopan parlamenttiin, Helsingin yliopistolle sek\u00e4 MTV:n P\u00f6ll\u00f6laaksoon. Olen saanut kes\u00e4ty\u00f6paikan taidegalleriasta ja p\u00e4\u00e4ssyt istumaan iltaa tunnelmallisen nuotion \u00e4\u00e4ress\u00e4 torniolaisten taiteilijoiden kanssa. Olen verkostoitunut ja tutustunut erilaisiin, loputtoman mielenkiintoisiin ihmisiin. Kaikkein antoisimpana olen p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskusteluja kiinnostavista aiheista sek\u00e4 oppimaan uutta esimerkiksi taiteesta, kirjallisuudesta, politiikasta ja ihan koko maailmasta.<\/span><\/p>

T\u00e4m\u00e4 on tulosta siit\u00e4, ett\u00e4 olen katsonut ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4ni uudesta kulmasta, uskaltanut olla rohkeasti yhteydess\u00e4, l\u00e4hett\u00e4nyt hakemuksia ja mennyt juttelemaan ihmisille.<\/span><\/p>

Samalla, aivan yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, olen opetellut sanomaan my\u00f6s ei. Olen esimerkiksi j\u00e4tt\u00e4nyt pitk\u00e4n matematiikan pois opinnoistani, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6ni antoi aluksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei minun kannattaisi; p\u00e4rj\u00e4sinh\u00e4n kiitett\u00e4vin arvosanoin. Istuessani lopen uupuneena koulukirjojeni \u00e4\u00e4ress\u00e4 p\u00e4\u00e4tin kuitenkin kuunnella syd\u00e4nt\u00e4ni ja mietti\u00e4, mit\u00e4 aidosti halusin priorisoida. Lopulta oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vektoreita, polynomifunktioita ja korkeampia todistusvalintapisteit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli oma jaksamiseni. Minun on siis t\u00e4ytynyt opetella asettamaan omat rajani, sill\u00e4 tiedostan ihmiselon jatkossakin tuovan jokaisen meist\u00e4 eteen vaikeampia hetki\u00e4, jolloin itsens\u00e4 kuuntelemisen taito tulee olemaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Niiss\u00e4 hetkiss\u00e4 – voimien ollessa v\u00e4hiss\u00e4 – on piirt\u00e4miens\u00e4 rajojen ohjaamana mahdollista vain soljua yhteiskunnan virran mukana ja selviyty\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>

Koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei siihen virtaan kuitenkaan ole tuudittautuminen, jos el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n aikoo rakentaa sellaista, mit\u00e4 sen oikeasti haluaa olevan. Nimitt\u00e4in, esimerkiksi jokaiselle tuttu \u201csitten joskus\u201d -ajattelu on useimmiten ihan j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4, kun sit\u00e4 tarkemmin pohtii. Yht\u00e4 tolkutonta on el\u00e4m\u00e4n suorittaminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jonkun muun mieliksi. Vaikea minun on kuitenkaan moittia ket\u00e4\u00e4n muuta, huomaanhan syyllistyv\u00e4ni n\u00e4ihin aivan liian usein itsekin. Ajatuskulkuani avatakseni siteeraan seuraavaksi yhden suosikkiartisteistani, Arpan, Hiekkas\u00e4kki aivojen tilalla -kappaletta:<\/span><\/p>

\u201cKuinka monta kertaa m\u00e4 oon muistuttanu itte\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt?<\/span><\/em><\/p>

Mutta sitten aina kuitenkin<\/span><\/em><\/p>

Ehk\u00e4 viistoista minsaa my\u00f6hemmin<\/span><\/em><\/p>

M\u00e4 harhailen mieless\u00e4 huomiseen, ylihuomiseen ja ens vuoteen<\/span><\/em><\/p>

Aivan ku siell\u00e4 ois muka jotain n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4<\/span><\/em><\/p>

Enh\u00e4n m\u00e4 tii\u00e4 oonko en\u00e4\u00e4 ees hengiss\u00e4\u201d.<\/span><\/em><\/p>

Niinp\u00e4.\u00a0

<\/span>Jokainen meist\u00e4 lukiolaisista varttuu p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 vanhemmaksi, ja l\u00e4hitulevaisuudessa meilt\u00e4 oletetaan kyky\u00e4 ottaa vastuuta ja tehd\u00e4 isoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Aikuiseksi kasvetaan toki ajan kanssa ja vuosien karttuessa, eik\u00e4 ihminen liene milloinkaan kokonaan valmis. Kasvuun vaaditaan kuitenkin my\u00f6s tekoja ja ty\u00f6t\u00e4, niin mielen sis\u00e4ist\u00e4 kuin ulkoistakin.\u00a0<\/span><\/p>

Joten jos ei ole asiaa viel\u00e4 tullut ajatelleeksi, on nyt hyv\u00e4 aika avata silm\u00e4ns\u00e4. Vastaan kun tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tilanne, jolloin ei en\u00e4\u00e4 voi kulkea samaa matkaa kaverin kanssa tai turvautua vanhempien mielipiteeseen esimerkiksi tulevasta opiskelupaikasta. N\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset t\u00e4ytyy jokaisen tehd\u00e4 itse, sill\u00e4 ei kukaan muu voi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 toisen puolesta. Jokaisen meist\u00e4 pit\u00e4\u00e4, ja jokainen ennen kaikkea\u00a0<\/span>saa<\/span>\u00a0itse el\u00e4\u00e4 sen.<\/span><\/p>

Kiitos.<\/span><\/p>

Julkaistu 18.1.2024
<\/span>Kuvat: flickr.com, Toni Pakarinen<\/span><\/p>

\u00a0<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
Aino Lappalainen on Tyllil\u00e4isen p\u00e4\u00e4toimittaja ja toisen vuoden opiskelija. H\u00e4n tapaa kirjoittaessaan esitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kysymyksi\u00e4 kuin vastauksia. <\/figcaption>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/figure>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t
\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

2023-2024 Puhe: Nuori, ala el\u00e4\u00e4! Lehtijuttujen lis\u00e4ksi toimittajamme puurtavat tietysti my\u00f6s muiden \u00e4idinkielen opintojen parissa. Tyllil\u00e4inen julkaisee vuorovaikutukseen keskittyv\u00e4ll\u00e4 \u00c4I07-kurssilla syntyneit\u00e4 puheita tekstimuodossa. Ensimm\u00e4inen puhe on suunnattu jokaiselle lukiolaiselle ja kaikille niille, joiden eteen el\u00e4m\u00e4 tuo pian suuria valintoja. Se on muistutus ottaa ohjat omiin k\u00e4siins\u00e4 ja luoda oma tapansa olla t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.\u00a0 Nuori, ala…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3976,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"default","_kad_post_layout":"default","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-4290","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2023-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4290","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4290"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4290\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4295,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4290\/revisions\/4295"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3976"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4290"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4290"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tyll.fi\/tyllilainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4290"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}